3.5.2017

Avoimin mielin

Moi! Ajattelin nyt tulla kirjottelemaan ylös vähän tän hetken fiiliksiä lähdöstä. Mä yritän ajatella tulevaa vuotta mahdollisimman avoimesti, ilman minkäänlaisia ennakko-odotuksia. Tottakai ennakko-odotuksilta on vähän mahdotonta välttyä kokonaan, mutta joka tapauksessa en halua päättää mitään etukäteen. Mun host-perhe voi olla ydinperhe, jossa on vanhemmat ja lapsia, tai mun host-perheeseen voi kuulua vaan yks ihminen. Saatan päätyä keskelle Indianan maissipeltoja, Alaskan pakkasia tai Floridan rantoja. Tai jonnekin ihan muualle. Joka tapauksessa mä aion lähteä matkaan avoimella ja positiivisella mielellä, vaikka sijoitustiedot kuulostaisi miltä.

Kuvassa meidän koira Peppi, jota tulee kyllä hirmunen ikävä sit Jenkeissä!

Laitoin muuten mun huoneen seinälle kartan USA:n osavaltioista ja oon nyt opetellut niitä ulkoa. Enpähän oo sitten ihan kuutamolla, jos ne jenkit puhuu jostain oman osavaltion ulkopuolella tapahtuvista jutuista!

Tällä hetkellä lähtö tuntuu vielä kaukaiselta ja epätodelliselta, paitsi välillä tulee päiviä, jolloin jännittää ihan sikana ja oon ihan innoissani. Luulen, että sitten kun ne sijoitustiedot tulee, niin vaihto tulee taas astetta todellisemmaksi ja käsinkosketeltavammaksi, ja siks ootankin niitä niin paljon. Tuntuu, että kun monet muut vaihtarit keitä tunnen ovat jo saaneet omat tietonsa sijoituksesta, niin et ite oisin vaan vähän niinkun "ehkä"-lähössä tai en ihan tosissani tän kanssa. Vaikka totuus on kaikkea muuta!

Mä toivon, että se sanonta, jonka mukaan sijoitustiedot saa aina just sillon kun niitä vähiten odottaa, ei pitäis mun kohdalla paikkaansa, sillä musta tuntuu etten oo viimepäivinä muuta tehnytkään kun odottanut niitä. Tarkistan sähköpostia noin kymmenen kertaa päivässä, ja mun sydän hypähtää aina puhelimen soidessa. Oikeestihan ne voi tulla vasta kuukausien päästä. En vain jaksaisi oottaa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti